* Rakkaudesta käsillä tekemiseen *


torstai 14. lokakuuta 2010

Valoa, kurssia ja hyllytystä

Puodin alakerran kattoon saatiin kolmas lamppu. Valoa kansalle. Vieläkin kaipaan lisävaloa, joten spotit tulevat seinille toivottavasti ensi viikon aikana. Mutta vähän jo paremmin näkee.

Olen pussittanut luuhelmiä. Kyllä vain luu, ei puu. Luunhan sanotaan olevan maaginen materiaali. . . Lisäksi on tullut uusia lasihelmiä ja korumetallia. Jonkin verran hopeaa ja messinkiä. Ja muovia. Ja lisää lasihelmiä ja korumetallia. Ja muoviakin. Ja lisää pussitan ja purkitan minkä kerkeän.

Eilen illalla oli peruskorukurssi. Osallistujia pöydällinen ja tekeleitä syntyi. Muistin, yllätys yllätys, kuvata vasta loppuvaiheessa. Mutta tällä kertaa sentään muistin edes jossain vaiheessa. . . Kuvia on kännykkäni uumenissa ja yritän ne sieltä esille kaivaa vielä illalla. Mutta alkumaistijaisiksi voin paljastaa, että koruja syntyi vihreästä organzanauhasta, nauhalukosta, korumetallisydämistä, hopeasta ja lasista korvikset, rannekoru "romanttisesta" lasihelmestä silmukkatekniikalla, lasienkeleitä, kaulakoru messingistä, lasista ja makeanvedenhelmistä linnuin ja kukkasin, kaulakoruja sinisestä, hopeasta, valkoisesta, ruskeasta, kristallista (silmukoimalla noitakin) sekä silmukoimalla koru lasihelmistä, messinginvärisestä metallista, messingistä, kristallista, kaikilla herkuilla. Koru tuli tuunattua viimisen päälle helmihattukukkasin.


Koruista tuli tosi kivoja ja aika lensi kuin siivillä. Ja kaikki saivat korunsa valmiiksi. Ja jokainen koru on taatusti uniikki, omansalaisen persoonallisen ainutlaatuisia. Tehty suurella hartaudella ja kirjaimellisesti verta vuotaen. Silmukoiminen rautalangalla voi käydä sormien päälle, mutta pienihän uhraus verta ja hikeä on korusta. . . Eikö vain?

Seuraava kurssi on ensi keskiviikkona, paikkoja löytyy vielä. Tervetuloa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti